Tää huono vuos on narrillen,
Kun viisaat hupsakoivat,
Ja päästään älyn heittäen,
Vaan narrej' apinoivat.
LEAR.
Mistä olet tuon laulurikkauden saanut?
NARRI. Siitä hetkestä, setä, jolloin sinä teit tyttäresi äidikses; sillä kun heille vitsan panit käteen ja itse laskit alas housusi, niin
(Laulaa:)
He äkki-ilost' itkemään,
Ma laulan surumiellä,
Kuninkaan sokkona kun nään
Ja käyvän narrin tiellä.
Setä hyvä, ota kouluttaja, joka opettaisi narriasi valehtelemaan: tahtoisin mielelläni oppia valehtelemaan.
LEAR.
Jos valehtelet, vesa, niin saat ruoskaa.
NARRI. Ihmettelen, miten te olette sukua, sinä ja sun tyttäresi: he tarjoovat mulle ruoskaa, jos puhun totta; sinä tarjoat mulle ruoskaa, jos valehtelen; ja välistä minua ruoskitaan senvuoksi, että olen vaiti. Mikä hyvänsä olisin mieluummin kuin narri, enkä kuitenkaan tahtoisi olla sinun sijassasi, setä. Sinä olet älysi pätkinyt molemmista päistä etkä mitään jättänyt keskelle. Tuossa tulee yksi liuska.
(Goneril tulee.)
LEAR.
No, tytär? miksi otsassas tuo laskos?
Sa olet taannoisin niin karsaaks käynyt.