LEAR.
En, poikaseni, sano se mulle.
NARRI.
Se herra, ken sun sai
Maas antamahan pois,
Sen täss' on paikka, tai
Siell' olla myöskin vois.
Nyt narrin katkeran
Ja makean sa näät;
Min' olen tässä yks,
Ja toiseks itse jäät.
LEAR.
Sanotko mua narriksi, veitikka?
NARRI.
Kaikki muut nimityksesi olet antanut pois; tämän sait syntymässäsi.
KENTIN KREIVI.
Tuo, mylord, ei ollut niin perin narrimaista.
NARRI. Ei maarin ollutkaan. Lordit ja muut suuret herrat eivät sitä hyvin silmin katso. Jos olis mulla yksin-oikeus ammattiini, niin tahtoisivat hekin siitä osansa; ja naiset samoin: eivät soisi minun olla yksin narrina, vaan kaappaisivat hekin siitä paloja. — Setä, anna minulle muna, niin saat siitä kaksi koppaa.
LEAR.
Mitä, kaksi koppaa?
NARRI. Niin, näet sä, kun olen munan lyönyt keskeltä poikki ja syönyt sisuksen, niin sinä saat munan tyhjät kopat. Kun sinä kultakoppaisen kruunusi keskeltä halkaisit ja annoit pois molemmat puoliskot, niin veit silloin oman aasisi selässäs tunkion yli. Vähän oli sulla älyä pääkopassasi, kun noin annoit pois kultakoppasi. Jos nyt puhun narrin lailla, niin anna sille ruoskaa, joka sen ensin keksii.
(Laulaa:)