GLOSTER.
Jalo herra Kent: muistele häntä tästä lähin kelpo ystävänäni.
EDMUND.
Nöyrin palvelijanne, herra kreivi.
KENTIN KREIVI. Oikein mun täytyy teitä rakastaa, ja pyydän saada lähemmin tutustua teihin.
EDMUND.
Koetan parastani sitä ansaitakseni.
GLOSTER.
Hän on yhdeksän vuotta ollut ulkomailla ja lähtee kohta jälleen. —
Kuningas tulee.
(Torventoitauksia kuuluu.)
(Lear, Cornwall, Albania, Goneril, Regan,
Cordelia ja seuralaisia tulee.)
LEAR.
Burgundian ja Ranskan prinssit, Gloster,
Sisähän tuokaa.
GLOSTER.
Kyllä, kuninkaani.
(Gloster ja Edmund lähtevät.)
LEAR.
Salattu aikeemme nyt tulkoon ilmi.
Tuo kartta tuokaa. — Tietkää, kolmijakoon
Panemme valtamme, lujasti päättäin
Kaikk' ijältämme puistaa työt ja huolet
Nuorempain harteille, ja taakatoinna
Madella hautaa kohti. — Cornwall, poikan',
Ja te, Albania, poikan' yhtä rakas,
Vakava tuumamme on tällä hetkell'
Ilmaista tytärtemme myötäjäiset.
Näin vastaisia riitoj' estääksemme.
Burgundian ja Ranskan prinssit suuret,
Nuorimman tyttäremme kilpa-yljät,
Tääll' ovat kauan lemmen pyyteill' olleet
Vaan vastint' odottain. — No, tyttäreni,
(Kun pois nyt luovutamme hallituksen,
Maan-omistuksemme ja valtatoimet) —
Sanokaa, ken teist' enin meitä lempii?
Ett' anti runsain tulis osaks sille,
Joll' ansio on suurin. — Goneril,
Esikko, puhu ensin.