EDMUND.
Pelättävää se on.
REGAN.
No, rakas kreivi.
Te tiedätten, mink' onnen teille aion;
Siis — suoraan — selvä totuus — lemmittenkö
Mun siskoani?
EDMUND.
Puhtaudess' aivan.
REGAN.
Mut lankonihan teitä ette koskaan
Kiellettyyn paikkaan käynyt?
EDMUND.
Rietas aatos!
REGAN.
Niin liki liittyneiksi varon teitä,
Ett' aivan hänen omansa te liette.
EDMUND.
En, rouva, kunniani nimess': en!
REGAN.
En koskaan sitä sallis. Rakas kreivi,
Erillä hänest' olkaa!
EDMUND.
Huoleti! —
Kah, hän ja herttua, hänen puolisonsa!
(Albania, Goneril ja sotureita tulee.)