—Tietysti sinä tulet käymään luonani? kysyin.
—Kyllä.
—Sepä hauskaa. Milloinka sinulle sopii?
—Milloin hyvänsä. Tänä iltana, vaikka.
—Tervetuloa!
Joku naiskööri esiintyi lavalla, käännyin sitä kuuntelemaan. Mielestäni he lauloivat erinomaisesti ja minä innostuin paukuttamaan käsiäni niinkuin muutkin.
—Eivätkös laulaneet mainiosti? kysyin Agnesilta palatessani takaisin hänen luokseen, sillä huomaamattani olin taaskin väistynyt muutamia askeleita lavaa kohti.
—Eivätkös laulaneet mainiosti?
—Mainiosti?
Hän kohautti olkapäitään, nyrpisti kasvojaan ja pudisteli päätään.