MACBETH.
On pöytä täys.
LENOX.
Tass' yks on paikka.
MACBETH.
Missä?
LENOX.
Tass', armas herra. Miks noin kauhistutte?
MACBETH.
Ken tuon on tehnyt?
HERRAT.
Minkä, kuninkaamme?
MACBETH.
Sanoa voitko, että minä tein sen?
Veristä tukkaas älä mulle huiskaa!
ROSSE.
Hyvät herrat, nouskaa: kuningas voi pahoin.
LADY MACBETH.
Ei, hyvät herrat! Moinen on hän usein
Jo pienest' ollut. Istukaa ma pyydän.
Se hetken puuskaa on; hän koht' on terve.
Jos liiaks häntä tarkkaatte, hän suuttuu,
Ja kiihko yltyy. Syökää, hänest' älkää
Millänne olko. — Mies oletko?
MACBETH.
Olen,
Ja rohkeakin, jok' en pelkää nähdä
Mit' itse piru kalpenis.