(Coriolanus palajaa.)
MENENIUS.
Coriolanus, konsuliks sun tehdä
Senaatti näkee hyväks.
CORIOLANUS.
Sille aina
Ma työni, henken' uhraan.
MENENIUS.
Siis ei muuta
Kuin puhuminen kansalle.
CORIOLANUS.
Ma pyydän,
Mun suokaa jättää tapa tuo; en saata
Pukeuta vaippaan, näyttää haavojani
Ja kerjätä heilt' ääniä. Ma pyydän,
Mua siitä päästäkää.
SICINIUS.
Ei, herra, valtaans'
Ei jätä kansa; tavasta ei tingi
Se tippaakaan.
MENENIUS.
Heit' älkää härnätkö;
Tapahan sääntykää ja ottakaatte
Edeltäjäinne lailla arvo vastaan
Laillista tietä.
CORIOLANUS.
Punehtuen varmaan
Tät' osaa näyttelen; tuon oikeuden
Pois kansalt' ottaa saisi.
BRUTUS.
Kuulittenko?
CORIOLANUS.
Kehua: »sen ja sen tein», haavojani
Eheitä näyttää, joita peittää tulis,
Ikäänkuin heidän ääntens' ostohinnaks
Vaan olisin ne saanut!