Camille.
Tasavalta-parka! Mitä he ovat sinusta tehneet!… Ah, kukoistavat kedot, nuortunut maa, jonka ilma oli keveämpää ja valo kuulaampaa, kun selkeän järjen raikas vihuri oli ajanut Ranskan taivaalta synkät taikauskot ja vanhat goottilaiset pyhyydet… nuorten piirileikkejä niityillä, sankari-armeijoja veljesrinnoin, joiden malmiin Europan peitset kilpistyivät… kauneus-iloa, sointuvia muotoja, filosofisia keskusteluja, jaloja juhlia, joissa valkohihaiset naiset kulkivat pehmeine vaippoineen… elämisen vapaus, ilo joka voittaa kaiken ruman, tekopyhän ja nyrpeän, Aspasian ja Alkibiadeen tasavalta, mitä on sinusta tullut? — Punainen lakki, likainen paita, säreä ääni, jonkin arrasilaisen maisterin päähänpiintymät ja ahdas kamarinäpertely.
HERAULT
Sinä olet ateenalainen barbarien luona. Ovidius skyyttien keskellä.
Sinä et voi heitä parantaa.
CAMILLE
Minä voin ainakin koettaa.
HERAULT
Sinä hukkaat suotta aikasi, kenties elämäsi.
CAMILLE
Mitä minun on sitten pelättävä?