Oi luonto! sinä et luonut minua näihin rajuilmoihin. Erämaan surmantuulet kuristavat minun sieluani. Oi, sinä liian tunteellinen sydämeni, sinä olit luotu hiljaisuuteen ja ystävyyteen, hellän perheen suloisiin liikutuksiin!
VADIER (ivallisesti)
Välttäkäämme liikutusta, Billaud.
BILLAUD (palaa rajuun äänensävyyn)
Ilma on puhdistettava! Desmonlins giljotiinille!
ROBESPIERRE
Minun täytyy näyttää hyvää esimerkkiä. Minä luovutan Desmoulins'in.
VADIER (salaisen ivallisesti)
Jalo mies, ylevä Brutus, tiesinhän minä, että sinä selvittäisit epäröimättä välisi ystäväsi kanssa.