Marraskuun 22 p:nä.
Hän voi paljon paremmin. Celina on mielettömänä ilosta. Minä yksin tiedän mitä se merkitsee. Tohtorin ei olisi tarvinnut sanoa minulle, että suolihalvaus on odotettavissa.
Marraskuun 23 p:nä.
Anielka kuoli tänä aamuna.
* * * * *
Roomassa joulukuun 5 p:nä.
Minusta olisi voinut tulla sinun onnesi, mutta minusta tuli sinun onnettomuutesi. Minä olen vikapää sinun kuolemaasi, sillä jos minä olisin ollut toinen ihminen, jollen minä olisi ollut vailla kaikkea elämän pohjaa — niin olisit sinä säästynyt niiltä mielenliikutuksilta, jotka sinut surmasivat.
Minä ymmärsin sen jo silloin, kun sinä elit viime hetkiäsi maailmassa, ja vannoin, että tulen sinun luoksesi. Minä kihlasin sinut kuolinvuoteesi ääressä, ja minun ensimäinen velvollisuuteni on olla luonasi.
Jätän äidillesi omaisuuteni. Täti on löytävä lohdutusta Kristuksen rakkaudesta sinä lyhyenä aikana, joka hänellä vielä on jäljellä. Ja minä tulen sinun luoksesi. Minun täytyy.
Luuletko etten pelkää kuolemaa? Pelkään, sillä en tiedä mitä haudan takana on, ja näen ainoastaan kauhistuttavaa pimeyttä. En tiedä onko siellä mitään, vai onko siellä jokin olotila vailla ääriä ja aikaa, vai kantaako jokin taivaankappaltenvälinen tuuli sielua tähdestä tähteen, antaen sille matkalla yhä uusia ilmestysmuotoja; en tiedä onko siellä ääretön rauhattomuus vaiko yhtä ääretön rauha, rauha täydellinen, rauha, jommoisen ainoastaan Ikivoima ja Ikihyvyys taitaa antaa.